Miten SI-häiriö näkyy käytännössä?

MILTÄ SENSORISEN INTEGRAATION HÄIRIÖ VOI NÄYTTÄÄ ARKIPÄIVÄSSÄ?

Eppu on virkeä ja vauhdikas viisivuotias. Hän rakastaa vauhdikkaita leikkejä, erityisesti juoksemista ja hyppimistä. Vanhempien ihmetykseksi hiihtäminen, luistelu ja polkupyöräily eivät kuitenkaan Eppua kiinnosta vaan vaikuttavat olevan hänelle vaikeita. Myöskään piirtäminen, värittäminen ja askartelu eivät ole Epulle mieleisiä. Hän pitää vauhdikkaamista leikeistä.

Kaisan puheen kehitys etenee verkkaisesti. Hän onkin saanut puheterapiaa jo kolmevuotiaasta lähtien. Kädentaitotehtävät, piirtäminen, värittely ja askartelu, ovat hänelle mieleisiä. Kirjainten ja numeroiden jäljentäminen on kuitenkin hänelle työlästä, sillä ne kiepsahtavat milloin mihinkin suuntaan huomattavasti useammin kuin muilla kuusivuotiailla. Rakentelutehtävät eivät myöskään ole Kaisan lempipuuhaa ja hän kokee herkästi ettei osaa. Leikit nukkekodilla ja pikkueläimillä ovat sen sijaan hänelle mieleisiä. Hankalinta Kaisalle on pärjätä toisten tyttöjen joukossa liikuntatunneilla, ruutu-ja naruhyppelyssä ja pallo- ja mailapeleissä. Nämä leikit eivät tuota hänelle iloa ja hän jättäytyisi mieluusti syrjään katselemaan toisten touhuja.

Petro on kielellisesti taitava poika. Hän tietää runsaasti asioita ja osaa aina taitavasti selittää tilanteet sanallisesti. Leikkipuistossakin hän mieluummin puhuu kuin toimii. Kiipeilyverkko, liukumäki ja karuselli ovat Petrolle pelottavia, vaikka kaverit kuinka kannustavat häntä mukaan leikkiin. Petron vastaus kannustukseen usein onkin, että tuolaiset touhut ovat lapsellisia; ne eivät häntä kiinnosta. Kouluaineista hän inhoaa liikuntatunteja.

Jessen äitiä ihmetyttää kuinka uusien asioiden oppiminen (vaatteiden pukeminen, kengännauhojen solmiaminen, saksien käyttäminen, jne.) voi olla niin aikaa vievää,  vaikka Jesse on aivan normaali poika pientä kömpelyyttä ja puheen tuottamisen epäselvyyttä lukuun ottamatta. Äiti on huomannut että Jesse kyllä leikkii mielellään, mutta leikit toistuvat usein hyvin samanlaisina.

Laura on neljävuotias soma pikkutyttö, joskin hänen vahvat kiukkupuuskansa ja vahva oma tahtonsa saavat vanhemmat usein hämilleen. Laura vaatii usein vanhemmiltaan, että tietyt jokapäiväiset asiat tehdään aina samalla tavalla tai ”Lauran tavalla”. Laura viihtyy itsekseen leikkien. Vanhempia on jo Lauran vauva-ajasta lähtien ihmetyttänyt se, ettei Laura viihdy sylissä. Hän ei tunnu nauttivan halauksista ja suukottelusta, vaan pikemminkin haluaa vetäytyä tilanteesta pois. Vauvana Lauran oli vaikeaa rauhoittua nukkumaan ja myös ruokailutilanteet olivat kovin levottomia. Laura on vieläkin hyvin valikoiva syömisiensä suhteen eivätkä edellä mainitut tilanteet suju ongelmattomasti.

Kaikki nämä lapset ovat ohjautuneet toimintaterapiaan, jossa hoitomuotona käytetään sensorisen integraation terapiaa. Ennen terapian aloittamista lapsille on tehty toimintaterapia-arviointi, jossa on voitu todeta oppimisen, toiminnan ja käyttäytymisen haasteiden taustalla olevan erilaisia ja eriasteisia aistitiedon käsittelyn vaikeuksia.