Sensomotorinen kehitys

terap3Miten aistitiedon käsittely vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Lapsen kehitys on dynaaminen vuorovaikutusprosessi, johon vaikuttavat lapseen, hänen ympäristöönsä ja käsillä olevaan toimintaan liittyvät tekijät. Se, miten lapsi pystyy käsittelemään ja käyttämään hyväkseen ympäristöstään ja omasta kehostaan saamaansa informaatiota, vaikuttaa mm. hänen kykyynsä saavuttaa ja säilyttää tilanteeseen sopiva vireystila, suhteuttaa omaa toimintaansa ympäristön haasteisiin, säädellä liikkeitään ja oppia uusia taitoja.

Lapsen normaalissa varhaiskehityksessä viehtymys aistikokemuksia tarjoaviin leikkeihin on selvästi havaittavissa.  Lapsella on voimakas tarve saada sellaisia aistikokemuksia, joihin hän voi reagoida motorisesti.  Lapsi käyttää aikansa tutkivaan leikkiin hakien ja kokien oman kehon tuottamia tunto-, asento- ja liikeaistikokemuksia sekä ympäristön tuottamia näkö- ja kuuloaistikokemuksia.

Aistikokemukset voivat antaa lapselle tutun rauhoittavan kokemuksen tai innostaa häntä tutkimaan ja etsimään uusia kokemuksia ja haasteita. Näiden sensomotoristen kokemusten kautta lapsi oppii, miten hän voi käyttää kehoaan uusilla tavoilla ja vaikuttaa omalla toiminnallaan ympäristöönsä.

Liikkumisen kehittymisen edellytys on asento-, tasapaino- ja liike- sekä näkö aistijärjestelmien yhteistoimintaan perustuvan asentokontrollin kehittyminen. Asennon hallinnan kehittyminen mahdollistaa mm. käsien käytön kehittymisen. Tuntoaisti luo puolestaan perustan käsien käytölle ja käsillä tapahtuvalle tutkimiselle. Varhaiskehityksessä kokemus liikkeestä ja sen rekisteröinti asentoaistijärjestelmässä vaikuttaa siihen, miten lapsi tulee tietoiseksi itsestään ja toimii vuorovaikutuksessa suhteessa ympäristöönsä.

Sensomotorisen leikin ja sitä kautta sensomotorisen kehityksen merkitys havaintotoimintojen ja kognitiivisten toimintojen kehittymiselle on merkittävä.  Sensomotorisen kehityksen yhteys myös kielenkehitykseen on noussut yhä selvemmin esille viimeaikaisissa tutkimuksissa.

Hyvin toimiva aistitiedon käsittely luo perustan lapsen fyysisten, kognitiivisten ja motoristen taitojen kehittymiselle jotka yhdessä vaikuttavat lapsen leikkitaitojen kehittymiseen.  Leikin yhteydessä tapahtuva toimintojen toistaminen vahvistaa edelleen kehittyvän taidon pohjana olevien hermoyhteyksien toimintaa eli parantaa aistitiedon käsittelyä. Tämä puolestaan mahdollistaa vaativammista toiminnoista ja leikkihaasteista suoriutumisen, mikä taas puolestaan kehittää aistitiedon käsittelyä edelleen.

Lapsen kasvaessa sensomotoristen kokemusten tarve jatkuu, mutta se yhdistyy yhä monimutkaisempaan ja kognitiivisesti haastavampaan leikkiin.  Kielen ja symboliikan merkitys leikeissä korostuu samoin kuin leikin sosiaaliset elementit.

Motoriset taidot, jotka ovat riippuvaisia hyvin toimivasta aistitiedon käsittelystä ja motorisen ohjailun (praksia) taidoista vaikuttavat mm. lapsen sosiaalisiin rooleihin, motivaatioon ja itsetuntoon.  Leikit ja toiminnat sisältävät yhä käsitteellisempää ajattelua ja kieltä. Niissä pärjääminen vaatii lapselta ongelmanratkaisukykyä sekä liikkeiden ajastamista, sarjoittamista ja ennakointia.