Sensory Integration and Praxis Test™ (SIPT)

 

Sensorisen integraation ja praksiataitojen arviointiin käytetään yleisimmin normitettua Sensorisen integraation ja praksian testistöä (Sensory Integration and Praxis Test™), mikäli lapsen toimintavalmiudet ovat riittävät sen suorittamiseen. Testistöstä käytetään lyhennettä SIPT.

SIPT-testistö on normitettu 4.0 – 8.11- vuotiaille lapsille. Arviointi antaa ymmärrystä lapsen aistitiedon käsittelyn (sensorisen integraation) ja motorisen ohjailun (praksian) ongelmiin. Niiden vaikutuksesta lapsen toimintakykyyn, leikkiin, oppimiseen sekä kykyyn hallita tunteitaan ja käyttäytymistään jokapäiväisissä tilanteissa.   Arviointi luo perustan terapiamenetelmän valinnalle ja terapian suunnittelulle.
Arvioinnn tavoite on auttaa ymmärtämään kotona ja päiväkodissa / koulussa lapsen erilaista käyttäytymistä ja oppimista sekä löytämään yksilöllisiä keinoja ja ratkaisuja selviytyä ja kehittyä.

SIPT-testistöön sisältyy 17 osatestiä, jotka voidaan jakaa karkeasti neljään osin päällekkäinkin menevään ryhmään:

  1. Visuaalista eli nähdyn hahmottamista arvioivat testit
  2. Somatosensoriikkaa eli kehosta tulevan aistitiedon käsittelyä arvioivat testit, jotka mittaavat:
    • taktiilisen eli tuntoaistitiedon käsittelyä
    • kinestesiaa eli nivelten asennon ja liikkeen aistimista/hahmottamista
  3. Praksiaa eli motorisen toiminnan suunnittelua ja tuottoa arvioivat testit, jotka mittaavat:
    • kykyä jäljitellä kehon ja käsien erilaisia asentoja
    • kykyä jäljitellä suun alueen yksittäisiä ja sarjallisia liikkeitä
    • kykyä jäljentää kuvioita ja tuottaa kolmiulotteisia palikkarakennelmia
    • kykyä tuottaa käsien ja sormien liikesarjoja
    • kykyä muuntaa omaksi toiminnaksi sanallinen ohje, joka sisältää kehon tietoisuuteen ja suuntiin liittyviä käsitteitä
  4. Sensomotoriikkaa eli aistitiedon käsittelyä ja liikkeiden tuoton hallintaa arvioivat testit, jotka mittaavat:
    • kehon puolien yhteistyön sujuvuutta
    • tasapainon hallintaa, joka edellyttää asento- ja tasapaino-liikejärjestelmien yhteistyötä näön kanssa, mikäli silmät ovat auki
    • silmän ja käden yhteistyön tarkkuutta
Arviointiin sisältyy normitettujen testien lisäksi ns. kliininen havainnointiosuus, jossa arvioidaan mm. lapsen reagointia aistiärsykkeisiin (aistisäätelyä), asennon hallintaa, tasapainoa, koordinaatiota sekä silmän ja käden yhteistyötä.Vanhemmat täyttävät kyselykaavakkeen, jossa käydään läpi lapsen sensomotorista kehitystä ja taitoja sekä reagointia erilaisiin aistiärsykkeisiin arjen tilanteissa.Lisäksi arviointiin kuuluu ohjatun ja vapaan leikin havainnointi, joka antaa arvokasta tietoa lapsen oma-aloitteisuudesta, mielenkiinnon kohteista, leikin kehityksestä sekä vuorovaikutuksesta.

Mikäli lapsi pystyy toimimaan riittävän hyvin ohjauksessa, keskittymään ja orientoitumaan testitehtävien tekemiseen, varsinaiseen arviointiin riittää n. neljä tapaamiskertaa. Testaustilanteiden jälkeen terapeutti käyttää tietokoneavusteista pisteytystä tulosten käsittelyssä ja kokoaa sekä tulkitsee kaiken saamansa tiedon.Saadut tulokset käydään läpi lapsen vanhempien kanssa pohtien yhdessä, miten arviointitulokset ja arjessa näkyvät ongelmat liittyvät yhteen. Tältä pohjalta rakentuvat terapiatavoitteet; hypoteesit siitä, miten terapian tulisi auttaa lasta selviytymään ja toimimaan paremmin.Terapeutti ohjaa lapsen vanhempia sekä tarvittaessa päivähoitoa/koulua siinä, miten lapsen oireita voitaisiin lievittää ja taitoja kehittää käytännön arkielämän tilanteissa, jotta lapsi voisi osallistua täysipainoisesti arjen toimintoihin kuten leikkeihin toisten kanssa ja koulunkäyntiin.

Arvioinnilla on tärkeä erotusdiagnostinen merkitys: Mikäli arviointitulokset osoittavat, että lapsen ongelmat eivät selity sensorisen integraation ja/tai praksian alueen ongelmilla, ei lapselle suositella sensorisen integraation terapiaa, sillä hän hyötyy todennäköisesti muunlaisesta lähestymistavasta enemmän.(SIPT- testin kehittelyn aikana faktorianalyysitutkimukset johtivat testitulosten kasaumien perusteella ns. oirekuvaluokituksiin; typologiaan – syndromiin. Joidenkin lasten ongelmat, heikot testitulokset, sopivat johonkin tiettyyn typologiakuvaukseen; joidenkin lasten ongelmat ovat laajat ja tulokset sopivat useampaan typologiaan; joillakin lapsilla on erillisiä, kapea-alaisempia ongelmia, jotka eivät täytä typologiaedellytyksiä, jolloin tulkinta tapahtuu aistijärjestelmien tarkastelun pohjalta; joidenkin lasten testitulokset eivät ole heikkoja, jolloin heidän vaikeuksiaan eivät selitä sensorisen integraation ja praksian ongelmat. Lisää tästä aiheesta voi lukea mm. kirjasta Sensory Integration Theory and Practice. SIPT-testiä myy ja sen käyttöä valvoo WPS (Western Psychological Services).takaisin alkuun