Sensorisen Integraation Terapian Yhdistys ry

Jäsenille
  • YHDISTYS
    • Tarkoitus
    • Hallitus
    • Säännöt
    • Jäsenyys
      • Liityminen
      • Kaavake
    • Myynti/lainaus
    • Koulutus
    • JÄSENSIVUT
      • FOORUMI
      • Toimintakertomus
      • Toimintasuunnitelma
  • SENSORINEN INTEGRAATIO
    • Käsite, teoria, sanasto
      • SI-käsite
      • SI-teoria
      • Sanastoa
    • Normaalikehitys
    • Arviointi
      • Miten arviointiin?
      • SIPT TERAPEUTIT
    • Häiriö
    • Terapia
      • Mitä se on
      • Miten terapiaan
      • Vaikuttavuus
      • SI-TERAPEUTIT
    • Usein esitettyjä kysymyksiä
      • Päivähoidon ja koulun kysymykset
      • Terapeuttien kysymykset
      • Terv.huollon kysymykset
      • Vanhempien kysymykset
    • Lisätietoja
      • Kirjallisuus
      • Linkit
  • KOULUTUS
    • SI-Terapeuttikoulutus
    • SIPT-koulutus
    • MAP-koulutus
    • M-FUN koulutus
    • Kliinisen havainnoinin koulutus
    • Muut koulutukset
    • Ilmoittautumisohjeet
    • Tulevat koulutukset
  • VANHEMMILLE
    • Miten SI-häiriö näkyy käytännössä?
    • Mitä vanhemmat voivat tehdä?
    • Usein esitettyjä kysymyksiä
      • Vanhempien kysymykset
      • Päivähoidon ja koulun kysymykset
      • Terapeuttien kysymykset
      • Terv.huollon kysy
Käsite, teoria, sanasto
Normaalikehitys
Arviointi
Miten arviointiin?
SIPT-TERAPEUTIT
Häiriö
Terapia
Mitä se on
Miten terapiaan
Vaikuttavuus
SI-TERAPEUTIT
Usein esitettyjä kysymyksiä
Lisätietoja
Kirjallisuus
Linkit

SENSORISEN INTEGRAATION TERAPIAMENETELMÄ

 

Lapsen sensorisen integraation terapia (SI-terapia) on aina lääkinnällistä kuntoutusta, useimmiten toimintaterapiaa, joskus myös fysioterapiaa. Terapeutilla tulee olla erikoistumiskoulutus sensorisen integraation teoriaan ja terapiaan.  Koulutukseen pääseminen puolestaan on edellyttänyt terapeutilta kliinistä kokemusta lasten terapiasta ja syventymistä lasten toimintaterapiaan.  Koulutus järjestetään nykyisin ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopintoina.  Opiskelu on laajuudeltaan 38 opintopistettä ja se sisältää teoriaopintoja, harjoitustöitä ja kliinistä harjoittelua.

(Aististimulaatio tai ulkoapäin ohjattu toistuva ”aistien kehittämisohjelma” ei ole sensorisen integraation terapiaa.)

 

Alkuarvioinnin ja arjen haasteissa ilmenevien ongelmien perusteella terapeutti ja lapsen vanhemmat asettavat yhdessä terapialle tavoitteet. Mikäli alkuarvioinnissa testitulokset näyttävät lapsen oireiden taustalla olevan selviä puutteita aisti-integraatiossa, terapeutti valitsee ensisijaiseksi lähestymistavaksi sensorisen integraation menetelmän.
Terapian toteutuessa SI-viitekehyksen pohjalta lapsen toiminta nähdään hänen keinonaan kommunikoida ympäristönsä kanssa ja vastata niihin kehityksellisiin sensorisiin tarpeisiin, joita hänellä on.  SI-terapian tavoitteena ei ole opettaa lapselle yksittäisiä taitoja, vaan luoda perustaa, jolle lapsi rakentaa oppimistaan.

Keskeistä terapiassa on se, että terapeutti ohjaa toimintaa, tilaa ja tilannetta niin, että lapsen motivaatio on mahdollisimman vahva ja lapsi kokee itse suunnittelevansa ja toteuttavansa toiminnan eli leikin.  Keskeistä on lapsen oma aktiivinen osallistuminen toimintaan.  Lapsen itseohjautuvuutta hyödynnetään terapiassa aina, kun se on tavoitteiden suuntaista.  Ulkopuolisen silmin terapia saattaa näyttää sujuvalta hauskalta leikiltä, johon lapsi osallistuu innolla, mutta todellisuudessa terapeutti ohjaa tilannetta hyvin intensiivisesti, analysoiden lapsen toimintaa ja ollen koko ajan valmiina tukemaan lapsen kehitystä eteenpäin.

 

SI-terapia toteutetaan sensorisesti rikastetussa, eli runsaasti aistikokemuksia sisältävässä ja toimintamahdollisuuksia tarjoavassa terapiaympäristössä. Terapiatila houkuttelee lasta aktiiviseen toimintaan vaatien häneltä kuin huomaamatta runsasta kehon aistien käyttöä.  Terapiassa käytetään monipuolisesti sensorisen integraation terapian välineistöä (erilaisia koko kehon käyttöön eri tavoin houkuttelevia isokokoisia terapiavälineitä, esimerkiksi keinuja, liukuja, suuria renkaita ja kookkaita tyynyjä/palikoita).  Terapeutti muokkaa lapsen terapiaympäristöä koko ajan niin, että vahvistamista vaativat kehityksen alueet tulevat käyttöön.  Toiminnan haasteellisuus puolestaan vastaa lapsen kykyjä ja terapian tavoitteita niin, että lapsi joutuu yrittämään ja ponnistelemaan, mutta siten että hän onnistuu.

 

Terapeutti auttaa lapsen vanhempia sekä tarvittaessa myös päivähoitoa / koulua ymmärtämään lapsen vaikeuksia ja etsimään keinoja, joilla tukea lapsen täysipainoisempaa osallistumista arjen toimintoihin kuten leikkeihin ja peleihin.

 

Terapian kesto vaihtelee lapsen ongelmien ja edistymisen mukaan useimmiten  puolesta vuodesta kolmeen vuoteen. Terapia voidaan toteuttaa yhtäjaksoisena tai jaksotettuna. Terapiakerran pituus on 60 min.

 

takaisin alkuun

Koti