Sensorisen Integraation Terapian Yhdistys ry

Käsite, teoria, sanasto

Normaalikehitys

Arviointi
Miten arviointiin?
SIPT-TERAPEUTIT

Häiriö

Terapia
Mitä se on
Miten terapiaan
Vaikuttavuus
SI-TERAPEUTIT

Usein esitettyjä kysymyksiä

Lisätietoja
Kirjallisuus
Linkit

TERAPIAPROSESSIIN LIITTYVÄT ELEMENTIT

Sensorisen integraation terapian tulee sisältää seuraavat elementit vastatakseen Ayres sensorisen integraation terapialle asetettuja kriteereitä:

• Terapian toteuttaa koulutettu terapeutti (toimintaterapeutti/fysioterapeutti), joka on suorittanut erikoistumiskoulutuksen sensorisen integraation teorian ja terapian.
• Terapiasuunnitelma on perhekeskeinen, eli lähtee perheen esittämistä ongelmista / toiveista, ja perustuu huolelliseen arviointiin ja sensorisen integraation häiriön tulkintaan.
• Terapia toteutetaan sitä varten suunnitellussa terapiatilassa, jossa on runsaasti aistikokemuksia erityisesti vestibulaarisia, taktiilisia ja proprioseptiivisia tarjoavia toimintoja, ja mahdollisuuksia integroida  kehoaistitieto muun aistitiedon kuten visuaalisen ja auditiivisen kanssa sekä mahdollisuuksia praksiakyvyn kehittämiselle.
• Kaikki toiminnat valitaan yksilöllisesti niin, että niiden haasteellisuus vastaa lapsen muuttuvia tarpeita ja kehittyviä taitoja.  Haastetason ollessa juuri sopiva lapsen on mahdollista reagoida tarkoituksenmukaisesti ja kehittää taitojaan.
• Lapsi on aktiivisesti mukana terapiaprosessissa voiden vaikuttaa toimintojen valintaan ja suunnitteluun yhdessä terapeutin kanssa.
• Lasta tuetaan jäsentämään omaa toimintaansa, ja häntä rohkaistaan toimintojen ideointiin ja suunnitteluun.
• Terapeutti huomioi, että lapsen toiminta on adaptiivista, ja että tarkoituksenmukaiset reagointi- ja toimintahaasteet kasvavat lapsen edistymisen myötä. Ayres aikoinaan painotti käsitettä ”Somato-motor adaptive responce”, tarkoittaen sitä, että lapselle tulee tarjota runsaasti sellaisia toimintamahdollisuuksia, joissa hän voi käyttää koko kehoaan toimiessaan tarkoituksenmukaisessa vuorovaikutuksessa  ympäristönsä esinemaailman ja ihmisten kanssa.   Optimaalisen vireystason saavuttamista ja ylläpitämistä tuetaan ympäristöä ja/tai toimintaa muokkaamalla, jotta lapsen olisi helpompi keskittyä ja sitoutua toimintoihin sekä iloita terapiassa tapahtuvasta toiminnasta, onnistumisestaan.
• Terapia toteutetaan lapsilähtöisenä leikkinä, jolloin vahvistetaan lapsen sisäisen motivaation kehittymistä. Näin toimittaessa lapsi nauttii toimintaan osallistumisesta ja kehittää samalla terapiatavoitteisiin kirjattuja taitoja, kuten praksiakykyä, motorisia, sosiaalisia ja leikkitaitoja.
• Toiminnat ja niiden haasteet muokataan ja porrastetaan sellaisiksi, että lapsi voi kokea mahdollisimman paljon onnistumisen kokemuksia haasteellisissa toiminnoissa.
• Lapsen fyysinen turvallisuus taataan.
• Terapiatilaa ja -välineitä mukautetaan aktiivisesti niin, että lasta motivoidaan ja tuetaan valitsemaan ja suunnittelemaan toimintoja sekä sitoutumaan niihin.
• Terapeutti pitää huolta terapeutin ja lapsen välisestä terapiasuhteesta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta. Lapsen tunteita kunnioitetaan ja terapeutti pyrkii luomaan terapiasuhteen, jossa lapsi voi kokea itsensä onnistuvaksi, aikuisen turvalliseksi ja toiminnan merkitykselliseksi sekä onnistumisen kokemuksia tuottavaksi.

Parham, L.D., Cohn, E.S., Spitzer, S., Koomar, J.A., Miller, L.J., Burke, J.P., Brett-Green, B., Mailloux, Z., May-Benson, T.A., Smith Roley, S., Schaaf, R.C., Schoen, S.A., Summers, C.A. (2007). Fidelity in Sensory Integration Intervention Research. American Journal of Occupational Therapy, 61 ,2, 216-227.

takaisin alkuun